Vaatimukset Suomenajokoiralle.

Erinomainen metsästysinto. Eli vähintään kaksi päivää peräkkäin aamusta iltaan, riittävä ajotaito vähintään jänis ajokoe 2 rehellisesti ajettuna. Ei ajolöysyyttä. Hyvä jos ajaa kettuakin.

Rakenne: Kookas, terve, näyttely arvosanoin määriteltynä EH.

Kasvattanut:  5 pentuetta/43 pentua. Metsästyskoiria, ei menestystä ajokokeissa.

Omistuksessani olleet parhaat ajavat koirat:

Kettua ja jänistä ajavia koiria vuodesta 1979 lähtien. 

Ensimmäinen Suomenajokoira jonka hankin v.1979 oli narttu Kila rek.num.22736f/72 erinomainen kettu sekä jäniskoira. Kila oli ilmavainuinen sopivan nopea erinomainen estekoira. Kuoli rotanmyrkkyyn.

Kettukoira isolla kirjaimella oli Sf-16518B/80Eppu. Eppu ei ajanut juurikaan jänistä.

Kovaluontoinen, tappoi ketun saatuaan kiinni. Todella nopea ilmavainulla ajava, ketut meni nopeasti luolaan. Otettuaan ketun kiinni kantoi sen autolle. Eppu katosi 6- vuotiaana, kun tutkaa ei silloin ollut. Parempaa kettukoiraa ei voi saada. 

Seuraavaksi hankin v.86 parhaassa iässä olevan nartun Paijan (19147x/81),  joka ei ajanut kettua. Tällä koiralla aloitin kilpailun ajokokeissa. Jälkitarkka, tulosvarma koira. Sammumaton metsästysinto. Joka kelin koira. Paija teki kahdet pennut 13 kpl ajokuningas Pokusta. Paijalla starttasin  3 ykköstä, 10 kakkosta, 4 kolmosta, 2 nollaa, 3 luopumista. 

Jätin ensimmäisestä pentueesta itselleni nartun Poku-Alicen. Allu oli riittävä metsästyskoira, ajoi myös kettua. Kuoli parhaassa iässä syöpään. Teetin kolmet pennut, Puronperän Hemppa Kva 10 kpl, pääasiassa kettukoiria. Seuraavat Kva Ärhäkän Heepusta 12 kpl hyviä jäniskoiria. Viimeiset  K&Mva Humasta 8 kpl hyviä jäniskoiria. Allun pennut menneet pääasiassa metsästäjille. Allun jälkeläisissä esiintyi voimakkaasti ketun ajotaipumusta. Muutama täysin lahjatonkin on porukassa ollut.

Vuonna 1991 hankin Jari Huhtamäeltä 27674/91D uros Neron, lahjakas koira. 5 näyttelyä, joista kolme serttiä. Ajoi alle kaksivuotiaana lumikelin ykkösen. Myin takaisin Jarille.

Sitten sain  v.1993 käsiini 6744/87C Human, josta tuli K&Mva. Iiloa ei kestänyt kauan, kun Huma kuoli sydänpussin tulehdukseen. Erittäin varma ajuri. Huma käytti paljon ilmavainua. Humalla oli muutama astutus, mutta jäin ilman pentua Human äkillisen sairastumisen ja kuoleman johdosta. Erinomainen tie- ja estekoira.

Pontus 28168/93 oli nuorena kaverillani Harri Myöhäsellä. Kävin metsällä ja ajattamassa Pontuksella jonkin verran. Niinpä Pontus siirtyi minun talliin v.1998. Pontuksella oli valtavan nopea, vauhdikas ajotyyli. Vei ilmasta, että siinä ei jänis joutanut huilailemaan. Pontus otti monta jänistä kiinni ihan ajamalla. Kova vauhti ja tappamisen tahto oli Pontuksen tavaramerkki. Pontus tykkäsi, kun sille ampui jäniksiä. Erinomainen tie- ja estekoira.

Pontus loukkasi v. 2002 alkusyksystä etujalkansa ja niin jäi Kva:n arvo saavuttamatta. Pontuksella oli yksi astutus Suuronen& Partasen Koo Peen Maikki. Tästä yhdistelmästä on tarhassa 5 kertaa näytetty kolmen Mva uros Koo Peen Teme jolla tuntuu into ja vauhti ainakin riittävän, paljon isänsä kaltainen koira. Siis Ajokoira.

Samaan aikaan hankin Mintun 46124/93.  Minttu oli ahkera työkoira erinomainen into, mutta erittäin jälkitarkka tuhertaja ajoi yhden ykkösen ja pari kakkosta ja yhden kolmosen. Pontukseen verrattuna hidas. Tältä koiralta oli vaikea ampua jänis liian hidas ajotyyli.

Nyt on  Keijo Partasen kanssa porukassa Kva Koo Peen Mimma 22223/98,  joka täyttää kriteerit. Erinomainen into, erittäin kuuluva pitkä haukku, sopivalla kelillä vie ilmasta tosi vauhdikkaasti. Paksulla lumikelillä olisi saanut olla herkempi haukkuinen. Kimppakoirana myös Mimman tyttö Koo Peen Maikki, joka saisi olla paljon herkempi. Maikki on Kva. Koo Peen Temestä tuli Mva heti eka kokeessa.

Eikä siinä vielä kaikki. Näiden rinnalla on ollut aina pentuja ja nuoria koiria lukematon määrä kasvamassa niin sanotuista huippukoirista todella huonolla menestyksellä.

Tämä vain kertoo, miten vaikea on saada ajokoirasta rehellistä, ajavaa ja metsästysinnoltaan erinomaista ajokoiraa. 

Ajokoirajalostuksessa tuijotetaan liian paljon nuorena ajettuihin huippuykkösiin eli löysiin koriin. Monet näistä lapsitähdistä ja käyttövalioista katoaa kokeista nuorella iällä. Paljon erinomaisia innokkaita kakkosen ajureita jää jalostuksesta sivuun vain rehellisyytensä takia. Hukalla haukkuminen, kun ei ole ajamista.

Vuodesta 1977 Karkeakarvaisia kettuterriereitä

 Jalostukseen käytetty Killerin kennelissä 17 eri narttua, joilla on yli 40 pentuetta. Nartut olivat kolme käyttö & muotovaliota, kolme Ruotsin ja Suomen käyttövaliota ja kahdeksan Suomen käyttövaliota, yksi Suomen muotovalio ja 2 vain luolakokeessa palkittua.  Erilaisia käyttövalion arvoja omistamani ja kasvattamani koirat ovat saavuttaneet yli 50 ja n.10 muotovalion arvoa.

Näillä nartuilla on myös kasvatettu muilla kennelnimillä, joten valiota on tullut paljon enemmän kuin nuo mainitsemani. Voidaankin puhua muutaman nartun osalta huippuperiyttäjästä.

Kiitos tästä onnistuneesta kasvatustyöstä kuuluu pitkälti Hilkyn kennelin edesmenneelle omistajalle Hilpi Kytölle ja Ilarin kenneliin, joista kantakoirani ovat lähtöisin. Melkein kaikki hyvät käyttökoirat Suomessa polveutuvat näistä suvuista, olipa ne kasvatettu millä kennelnimellä tahansa. Tämän vuoksi kokeilin kasvatuksessani rohkeasti myös seurakoiria (ulkomuoto)linjoja, jopa onnistuen niissä kohtalaisesti. Lähtökohta oli paras mahdollinen, sain heti käsiini kovat ja riistaveriset nartut. Näillä koirilla oli sukutaulut käyttövalioita täynnä. Huom. sen ajan käyttövaliot olivat todella huippukoiria tämän päivä valioihin verrattuna. Arvostelu oli suorituksissa paljon vaativampaa kuin tänä päivänä. Kasvatustyössäni täytyi säilyttää nämä erinomaiset ominaisuudet, mitä koirissani jo oli. Koirien käyttöominaisuuksia ei mielestäni voinut paljonkaan parantaa. Määritelmiä, vaatimuksia ja sääntöjä voidaan muutella, mutta erinomainen luolakoira on aina samanlainen. Olkoon se minkä rotuinen tai värinen, lyhyempi tai pitempi karvainen, se on makuasia.

Luolakoiran jalostus on hyvin yksinkertaista puuhaa. Hyvillä geeneillä varustettu terve normaalilla kettuterrierin rakenteella ja terveellä rauhallisella luonteella varustettu koira. Siihen lisättynä virheetön metsästysinto ja kovuus (ei hulluus). Siinä on jalostusnartun tarpeet, josta ei saa lipsua, jos meinaa onnistua. Hyvällä siitosnartulla on normaali kiima, se on helppo astuttaa ja on isot pentueet. Synnytykset sujuvat helposti, eikä se vouhota pentujen kanssa ja tietysti hoitaa ne hyvin.

Ensimmäiset kettuterrierin pennut 1 uros ja 2 narttu syntyi 1979. Emä käyttövalio Pimu, isä käyttövalio Turre. Onnistunut yhdistelmä antoi vauhtia kasvatustyöhön. 2 käyttövaliota ja yksi jäi A- tulosta vaille kuoltuaan työnsä ääreen nuorena. 

Käyttövalio Pimun emä Nina siirtyi meille. Ninasta tuli käyttövalio helposti. Ninalle syntyi 1 narttupentu Estrella, jonka jätin itselle. Nina ei meillä muita pentuja tehnyt. 4 pentua 2 käyttövaliota.

Käyttövalio Estrella synnytti 3 pentuetta, joista tuli 3 käyttövaliota. Estrella ei jatkanut meillä, mutta oli erinomainen metsästyskoira.

Kaksoisvalio Hilkyn Sanna synnytti 6 pentuetta. Näistä 2 käyttö- ja muotovaliota. 5 käyttövaliota, joista 3 oli myös Ruotsin käyttövaliota. Periyttäjä narttu. Sannalla oli vanhanajan terrierin mitään pelkäämätön itsetunto. Sanna oli itärajan pienpetojen kauhu. 

Ruotsin & Suomen käyttövalio Killerin Tira 5 pentuetta/22 näistä 2 käyttövaliota. Tiran ei odotuksista huolimatta periyttänyt kovia koiria. Hyviä metsästyskoiria kyllä tuli, mutta kokeisiin ei koiria jostain syystä tullut. Niinpä en Tirasta jättänyt narttua itselleni. Tira oli tosi hyvä metsästyskoira. Mäyrän metsästyksessä tämä koira oli parhaimmillaan. Tira tuli kutsusta ulos luolasta, mutta vain kutsusta.  

Yhdistelmäkäyttövalio Killerin Anu & käyttövalio Killerin Jämä. Ttämä yhdistelmä napsahti kohdalleen: 9 käyttövaliota kolmesta pentueesta. Muutkin tästä yhdistelmästä olivat erikoisen hyviä: Yksi näyttely 2 vaille valio, kun etu hampaat lähti mäyrän kanssa väännellessä. Tämä oli Killerin kennelin ehdottomasti paras yhdistelmä. Anu oli sosiaalinen luonne muita koiria kohtaan, mutta armoton luolakoira. Jätti jälkeläisiinkin erinomaisen rauhalliset luonteet. Koira oli tehokas vetämään riistaa luolasta.

Käyttö & muotovalio Killerin Gibita teki meillä 3 pentuetta, josta tuli 1 kaksoisvalio 1 muotovalio ja 1 käyttövalio. Gibita jatkoi Matti Toivosella jättäen useita muotovaliota. 

Killerin Gibitan tyttö Käyttö & muotovalio Killerin Amanda sai 3 pentuetta, josta tuli 2 käyttövaliota. Manta oli sopivan kova metsästyshommissa, sopi kaikille pikkupedoille. Tuli kutsusta ulos luolasta, irrotti jopa nipusta. Sopuisa koira luonteeltaan, kuitenkin oikea terrierin luonne. 

Ruotsi ja Suomen käyttövalio Killerin Kikka astutettiin Englannista tuodulla monen maan muotovaliolla Oxmoor Even Money At Louline samasta pentueesta tuli 4 käyttövaliota ja yksi yhtä vaille valio. Yhdistelmä toimi vaikka Oxmoorilla oli kokeissa vain C tulos. Kikka oli tosi innokas, jopa hieman kuuma koira.           

Kikan tyttö kva Killerin Tuikku & Killerin Arttu yhdistelmä tuotti 1 käyttövalion. Tuikku oli sijoituskoirana, muita pentueita Tuikku ei meille tehnyt. Kovanluokan metsästyskoira. 

Käyttövalio Killerin A T Sannasta tuli yksi kaksoisvalio ja yksi muotovalio. Sanna oli sähäkkä metsästyskoira, sopi hyvin kaikille pikkupedoille. 

Muotovalio Killerin Cepu ei täyttänyt jalostusvaatimuksiani. Teetin kuitenkin yhdet pennut käyttövalio Killerin Hemmon kanssa. Näistä tulikin kelvollisia metsästyskoiria. Pentueesta annoin sijoitukseen yhden nartun, joka tulikin minulle takaisin pentujenteon yhteydessä. 

Killerin Turha Unelma, jolla oli C tulos luolalta, synnytti 2 pentuetta, josta ainoastaan 4 pentua, jotka sainkin metsästyskäyttöön ja toimivat ihan riittävästi. Unelma meni metsästyskäyttöön, koska ei täyttänyt kriteereitä. 

Vuonna 1985 ostin Kari Liukkoselta Ruotsin ja Suomen käyttövalio Killerin Bettinan, jolla teetin 2 pentuetta, josta 2 kva:ta. Tämä koira periytti periyttäjiä. Bettinaa voisi luokitella liian kovaksi metsästyskoiraksi. Kari kasvatti Bettinalla 8 Suomen käyttövaliota ja 2 Ruotsin käyttövaliota. Huippu periyttäjä. 

Käyttövalio Killerin Pummi jätti 5 pentueesta 4 käyttövaliota. Pummi oli lauman johtaja parhaimmillaan: 5 narttua yhtä aikaa sisäkoirina. Hienoluonteinen kotioloissa, mutta mäyrän kanssa väänteli liian aktiivisesti. Terveyden perikuva: Vielä 14- vuotiaana täysin terve koira. Pummin jälkeen kasvatustyöni on ollut enemmänkin puuhastelua sen verran, että itse on koirissa pysynyt. 

Killerin Rizzi 2C ja 1B tulos luolalta. Rizzi jätti 3 pentuetta josta 2 käyttövaliota. Rizzille tuli myöhemmin kaihi toiseen silmään, joten ura loppui siihen. 

Pummin tyttö käyttövalio Killerin Pusu 4 pentuetta josta 3 käyttövaliota. Pusu oli mainio metsästyskoira, sopi hyvin mäyräjahtiinkin. Pusulla oli erittäin hyvä hajuaisti, ajeli kettua ja jänistä tuntikaupalla.

Käyttövalio Akiina`s Cabriina käyttövalio Killerin Däpön tyttö. Capriinalla on meillä yksi pentue, josta 1 käyttövalio. Cabriina oli pieni, mutta pippurinen luolakoira, joka ei neuvotellut elukoiden kanssa nimittäin vääntöä löytyi. Kotioloissa lupsakka koira, jolla kuitenkin Hilkyn mitäänpelkäämätön temperamentti on säilynyt.

Yhteenvedossa voi olla pieniä epätarkkuuksia, mutta sillä ei ole mitään merkitystä kokonaisuuteen. 

Killerin Miina on viimeisin/ nuorin terrieri, jota on käytetty vain metsällä.

Tämän verran sitä on tullut puuhasteltua karkeakarvaisten kanssa tähän mennessä.